Kekkerikudetta äidille

Toisinaan kirpparikierros on täysin sen kolmen minuutin arvoinen, jonka tyttäret äiskälle sallivat.

Tiia Vanhatapion Mamie classic clutch, 2 e. Googlasin ja tätä on näemmä jaettu erään naistenlehden tilaajalahjana. Ovh:ksi väitettiin 120 e, mutta saanen epäillä. Ei siis ihme, ettei tämän enempää maksanut, mutta yhtä kaikki se on ihana.

edit 3.7.2011: Totta oli, mitä uumoilin: näitä on kulussa pöydät väärällään. Tänään löysin toisen 50 sentillä. En tiedä, mitä sillä teen, mutta kai se ottajansa löytää. Yllätyslahjaksi en tusinalaukkua viitsi antaa, mutta muuten voin tuikata mukaan, jos jotakuta miellyttää. :)

Laukun kaveriksi löytyi...

...keinonahkainen lyhyt jakku, jossa runsaasti rypytyksiä. Todellisuudessa matta, salama kiillottaa. Kooltaan pienehkö S, koska istuu harteista prikulleen, mutta alaosa on yllättävän väljä. Koska tämä on keinonahkaa, hennon kokeilla siihen paria tuunausta; nahkaista en lähtisi taidoillani sorkkimaan. Taakse voisi saada kauniit muotolaskokset, jolloin jakusta tulisi sopivan napakka. Ihan ilmainen ei ollut (8 e), mutta olenkin tällaista etsinyt jo reilun vuoden.

Otsikko johtaa kyllä harhaan, koska todennäköisesti käytän molempia sujuvasti myös arkena. Leikkipuistot mukaan luettuina. Olen yleensä se äiti, joka poikkeaa järkevästä ulkoilupukukoodista, mutta keinuu ja kiipeilee lapsiakin innokkaammin... Käytettäväksihän vaatteet on tehty!

Keltuainen

Ei pidä minua irti päästettämän.

Kävin eilen vanhemman tytön kanssa kierroksella. Molempien mieleen jäi 86-senttinen mekko, joka sopisi kuopukselle kuin nakutettu. Kyseessä oli kuitenkin uusi, itse tehty mekko, ja hintaa oli yhtä paljon kuin kaupassa. Jäi rekkiin roikkumaan.

No enhän saanut siltä yön rauhaa. Iltapuolella aloin haikailla sen perään ja niin läksimme yhdessä mekkoa hakemaan. Matka oli taitettava jalan, ja kuinka ollakaan vaunujen sisarlauta irtisanoutui yhteistyöstä. Esikoinen - vaikka pieni onkin - tietää, että kirpparille on pitkä matka. Toppuuttelin, että nyt pitää kääntyä takaisin, kävelyä tulee tytölle liiaksi. Sitkeästi kisu vain kieltäytyi ja taivalsi eteenpäin, koska siskolle oli saatava mekko.

Ja saimme! :

Hintaa oli niin paljon, etten kehtaa laittaa. Mutta puolustuksena mainittakoon, etten ole kuopukselle ostanut uutena juuri mitään. Eikä pöytä ollut rasittava uuden tavaran jälleenmyyntipaikka, vaan jonkun käsityöläisen kolo. Jälki on hyvin siistiä.

Vähintään yhtä hyvä mieli tuli liki uudesta vaaleanvihreästä Familonin muumipieluksesta, jonka sain hintaan 2,20 e. Tyyny on samanlainen kuin esikoisella, ja menee jemmaan odottamaan kuopusta.

Lanttilastahan nämä.

Jotain vanhaa, jotain vihreää, jotain dyykattua

Tämä on taas niitä päiviä, kun rytmit ovat kukkudii ja elo ennakoimatonta. Äidillä hermo kireentyy, mutta sainpas napattua muutaman kuvan. Assistenttina toki yksi kappale pallerotaaperoa.

Ahaa: lisämausteena kone kaatuu, kamera kaatuu, äiti kaatuu. Voi hyvänen aika sentään. Mutta jospa tästä vähän hyvää mieltä:

Tabletti 60 snt (Lanttila, Lahti). Tuolit tutut, kirjoituspöytä dyykattu kolme vuotta sitten ja on käynyt meidän huusholliin pesun jälkeen sellaisenaan.

En oikein tiedä, minkä tästä nostaisin pääosaan, sillä pidän kaikesta siinä näkyvästä paljon. Pari vuotta sitten ostetut verhot ovat ilmeisesti lakanat, yht. 3 e (Cetori, Lahti). Taulun löysin toissapäivänä ja ostin sen epäröimättä, sillä siinä on meidän tytöt ja tuleva kissa. Taulu oli kieltämättä kallis (3,50 e), mutta rahat menivät hyvään tarkoitukseen (Kodittomien kissojen yhdistyksen kirpputori, Lahti). Musta piirustustuoli on dyykattu reilu vuosi sitten.

Kodittomia kissoja tuimme tässä päivänä muutamana myös tällä Mymmeli-purkilla (3 e). Nyt se on puolillaan tyttöjen keräämiä ruusunlehtiä ja tuoksuu huumaavalta.

Tästä mekosta ei vielä tiedä sanoa, oliko hitti vai huti. Esikoinen kieltäytyi vakaasti sovittamasta saati käyttämästä tätä, mutta yllättäen tänään hän tykkäsi tästä kovin. Kokoa 98 oleva mekko on kuitenkin harmillisen napakka ja alkaa käydä 104-senttisiin siirtyvälle tytölle ahtaaksi. Kuopukselle kuitenkin säästän takuulla, jo siksikin, että oli minun mittapuullani hintava. Tämä on ehditty jo ristiä Peppi Pitkätossu -mekoksi. (3 e, Lanttila, Lahti.)

Tämä ei ole minun päiväni siksikään, että olen vasta nyt huomannut täällä leijuvat kommentit! Kiitän kommentoijia ja ilmoitan, etten saa omaa kommenttiani näkösälle. Lisäksi kommenteista ei tule herätysviestiä sähköpostiin. Huokaus. Yritän tehdä asialle jotakin, mutta ehkä tänään en uskalla. Kaadan kohta koko verkon.

Sieltä ja täältä

On päivänselvää, että blogin kirjoittajista Marsu on The Ompelija. Olenkin keskittynyt kiertelemään eri kirppareita huvin ja urheilun vuoksi.

Uskolliset mustat pikkukenkäni eivät olleetkaan ikuiset. Juuri kun ne menivät pohjasta puhki toisesta kohdasta, löysin nämä:

Peperonin uudenveroiset peruskengät, 4 e. (Lanttila, Lahti.) Istuvat jalkaan niin, että luulin olevani paljain jaloin, kunnes tajusin, että kivet eivät satu.

Seuraava oli tolkuton heräte ja myös kallis:

Mintunvihreä Vilan pilkkutoppi, jonka sivut on rypytetty, 3,50 e. (Kirkkis, Lahti.) Koko S. Päällä tämä on kyllä tosi kiva. Vauvamaha näyttäisi tässä varmasti kauniilta, joten ehkä annan jollekulle odottajalle eteenpäin, jollei enää itsellä tule käyttöön.

Kävimme kurkkaamassa myös Vääksyn kirput:

Ruotsalaisen LipFishin uudenveroiset ruskeat velourpökät koossa 80 cm, 1 e. (Manna Kirppis, Vääksy.) Loistoajatus ottaa kuvat suorassa auringonpaisteessa... Resorit ovat siis turkoosinsiniset. En ole ihan varma, ovatko meidän väriset. Voikin olla, että jos tulisivat nuorimmalla kummipojalla käyttöön, päätyvät hänelle.

Liika aurinko ehkä sumensi päätä, sillä tein tällä reissulla myös tavallista hintavampia hankintoja. Mutta on ne kyllä nättejä ja siistejä:

Kuopukselle Henkan 86/92 leppispaita 2 e sekä Disneyn Bambi-aluspaita niin ikään 2 e.

Esikoiselle kauan kaivattu ja suoraan käyttöön tullut ohut puuvillamekkonen 3 e. Henkkaa, 98/104.
(KanavaKirppis, Vääksy.)

Kesäkuun torimarkkinoilta vielä nämä:

Punaiset caprit kuopukselle, 50 snt. Pupu Tupuna 1 e. G2-kauden MLP Breezie 2 e.

Kävin viikolla "oikeassa" vaatekaupassa etsimässä lapsille kesähattuja. Oli ihan orpo olo, vaikka olihan siellä kaikkea kivaa. Kaipasin kuitenkin löytämisen iloa. Siinä funtsaillessa hoksasin, että olen tainnut käydä tavallisessa vaatekaupassa viimeksi maaliskuussa. ;)

Juhlaessu

Talouteemme on kertynyt monenlaista tuunauksiin ja tilkkuiluun soveltuvaa materiaalia. Esimerkiksi tyynyliinoja löytää kirppiksiltä usein valtavan edullisesti. Niissä on juuri sopivasti kangasta johonkin pieneen kivaan työhön, ja bonuksena parhaissa on nätti monogrammi tai muu kirjailu. Tänään kaivoin tilkkuvakkaa (olihan helatorstai, enkä voinut lähteä kirppikselle uusia löytöjä tekemään) ja silmiini sattuivat nämä kuviolliset yksilöt:



Sinikukallinen liina on ostettu Porista siltä kirpputorilta joka on linja-autoaseman vieressä, paketissa oli yhteensä 4 tyynyliinaa ja hintana 1 €. Keltakukallinen liina on äidin kapioista (siinä oli ruma mysteeritahra, jonka takia se ei enää soveltunut varsinaiseen tarkoitukseensa liinavaatteeksi).

Olen kerännyt kirjahyllyyni pienen kokoelman erilaisia tuunailuun rohkaisevia teoksia. Yksi niistä on Oodi tyynyliinalle, jonka innoittamana päätin onnella itselleni uuden esiliinan. Osainnoittajana oli myös tämä, joitakin päiviä sitten kirpputorilta eurolla ostamastani ompeluvinkkikirjasta peräisin oleva kuva:



Purin molemmat tyynyliinat päätykäänteitä lukuunottamatta alkutekijöihinsä. Katsoin mallia (ja kopioin itse asiassa kaavatkin) vanhasta essustani. Tyynyliina ei ollut tietenkään essuksi tarpeeksi leveä sellaisenaan, joten ompelin essuun sivusaumat. En ollut koskaan aiemmin leikannut ja ommellut (huolitteluun tarkoitettua) muotokaitaletta itse ilman osaavan ompelijan valvovaa silmää, mutta vanhan essuni ja kauan sitten ostamani Ompelutöiden käsikirjan avulla selvisin tästä koitoksesta (ja keräsin samalla expoa seuraavaan projektiini, kauan sitten aloitetun mutta kesken jääneen tunikan ompelemiseen).

Valmis essu näyttää tältä (ei mahtunut kokonaisena kuvaan, mutta tässä näkyvät tärkeimmät yksityiskohdat):