Jotain vanhaa, jotain vihreää, jotain dyykattua

Tämä on taas niitä päiviä, kun rytmit ovat kukkudii ja elo ennakoimatonta. Äidillä hermo kireentyy, mutta sainpas napattua muutaman kuvan. Assistenttina toki yksi kappale pallerotaaperoa.

Ahaa: lisämausteena kone kaatuu, kamera kaatuu, äiti kaatuu. Voi hyvänen aika sentään. Mutta jospa tästä vähän hyvää mieltä:

Tabletti 60 snt (Lanttila, Lahti). Tuolit tutut, kirjoituspöytä dyykattu kolme vuotta sitten ja on käynyt meidän huusholliin pesun jälkeen sellaisenaan.

En oikein tiedä, minkä tästä nostaisin pääosaan, sillä pidän kaikesta siinä näkyvästä paljon. Pari vuotta sitten ostetut verhot ovat ilmeisesti lakanat, yht. 3 e (Cetori, Lahti). Taulun löysin toissapäivänä ja ostin sen epäröimättä, sillä siinä on meidän tytöt ja tuleva kissa. Taulu oli kieltämättä kallis (3,50 e), mutta rahat menivät hyvään tarkoitukseen (Kodittomien kissojen yhdistyksen kirpputori, Lahti). Musta piirustustuoli on dyykattu reilu vuosi sitten.

Kodittomia kissoja tuimme tässä päivänä muutamana myös tällä Mymmeli-purkilla (3 e). Nyt se on puolillaan tyttöjen keräämiä ruusunlehtiä ja tuoksuu huumaavalta.

Tästä mekosta ei vielä tiedä sanoa, oliko hitti vai huti. Esikoinen kieltäytyi vakaasti sovittamasta saati käyttämästä tätä, mutta yllättäen tänään hän tykkäsi tästä kovin. Kokoa 98 oleva mekko on kuitenkin harmillisen napakka ja alkaa käydä 104-senttisiin siirtyvälle tytölle ahtaaksi. Kuopukselle kuitenkin säästän takuulla, jo siksikin, että oli minun mittapuullani hintava. Tämä on ehditty jo ristiä Peppi Pitkätossu -mekoksi. (3 e, Lanttila, Lahti.)

Tämä ei ole minun päiväni siksikään, että olen vasta nyt huomannut täällä leijuvat kommentit! Kiitän kommentoijia ja ilmoitan, etten saa omaa kommenttiani näkösälle. Lisäksi kommenteista ei tule herätysviestiä sähköpostiin. Huokaus. Yritän tehdä asialle jotakin, mutta ehkä tänään en uskalla. Kaadan kohta koko verkon.